Yön yli vaellus Sella Rondan alueella, Sella Massiivin huipulla

Yksi ikimuistoisimmista vaelluksista Italiassa on ehdottomasti Sella Massiivin huiputus ja yöpyminen Piz Boen huipulla Rifugio Capanna Piz Fassa di Bernard Guidossa. Sella Ronda saattaa olla tuttu laskettelijoiden ja ehkä myös pyöräilijöidenkin keskuudessa. Kyseessä on siis Sella Massiivin ympäri kiertävä reitti (Sella Ronda), jonka voi lasketella talvella ja pyöräillä tai vaikka autoilla kesällä myötäpäivään (oranssireitti) tai vastapäivään (vihreäreitti). 

Edellisenä iltana pakkasimme tarvittavat varusteet yöpymistä ja vaellusta varten. En ollut varma kummissa kengissä viihtyisin, niin otin näppäränä molemmat mukaan. Olimme opaskollegani kanssa lähtöpäivän töissä vaeltamassa vaellusryhmiemme kanssa ja suoraan vaellukselta oli tarkoitus päästä viimeisellä hissillä ylös Passo Pordoilta Sass Pordoille. Saimme kyydin paikalliselta tutulta Val Gardenasta ja ehdimme nipin napin päivän viimeiseen hissiin. Ylös pääsee myös vaeltamalla, mutta koska olimme myöhään liikkeellä, päädyimme ottamaan hissin ylös . 

Matkalla Piz Boelle oli sattunut pieni onnettomuus, ja satuimme paikalle juuri, kun helikopteri oli tulossa noutamaan jalkansa loukannutta vaeltajaa. 

Matka hissin yläasemalta Piz Boen (3 152 m) huipulle kesti tunnin ja matkaa oli noin puoli kilometriä. Nopeamminkin olisi varmasti voinut edetä, mutta me kuvailtiin ja nautittiin maisemista matkan varrella. Illalla ihastelimme auringonlaskua, söimme täyttävän illallisen rifugiossa ja menimme nukkumaan.

Olimme jo etukäteen päättäneet nousta katsomaan auringon nousua, joten herätyskello asennettiin soimaan klo 4.30, ja herätessämme hiippailimme muutaman muun vaeltajan kanssa ulos odottamaan auringonnousua.

Kun majapaikan henkilökunta heräili söimme aamupalan ja lähdimme jatkamaan matkaa kohti päivän vaelluksen päätöspistettä, Passo Gardenaa. 

Aamupäivän maisemia. 

Matka Passo Gardenaan oli kivikkoinen, mutta suhteellisen helppoa ja tasaista aina Rifugio Francolle/Pisciadù Hüttelle (n. 8 km), josta laskeuduimme vaijerin avustuksella Passo Gardenalle (n. 5,3 km).

Passo Gardenasta otimme paikallisbussin ja palasimme takaisin Val Gardenaan Selvan kylään, jossa silloin asuimme. Unohtumaton vaellus, jota voin lämpimästi suositella. Muistathan varata majoituksen etukäteen Rifugiossa on 22 nukkumapaikkaa ja varmista myös sää ennen vaellukselle lähtöä.